Ensin alpakka oli meille tuttu vain keittiön kaapin lusikoina ja tiesimme alpakan olevan myös eläin, joka asuu maailman toisella puolella. Käsityölehdistä muistimme lukeneemme hienosta ja kalliista alpakkalangasta.

Sitten näimme ohjelman, jossa kerrottiin suomalaisesta tilasta, joka oli tuonut näitä suloisia eläimiä myös Suomeen. Tämän nähtyämme isäntämme sanoi: ”Me tarvitsemme alpakoita!”

Asia jäi ilmoille heitetyksi ajatukseksi, kunnes jonkin ajan kuluttua ja hauskojen sattumien kautta, sovimme tapaamisen alpakkatilalle. Tämä oli kohtalokas ensikosketus alpakoihin, sillä sieltä palatessamme, omistimme kaksi alpakkaa. Enää tarvitsi rakentaa talli, niin ikiomat ensimmäiset alpakkamme pääsisivät muuttamaan kotiimme.

Talli valmistui kesäkuussa 2005 ja niin saapuivat alpakkamme Paraisille ja he olivat: ensimmäinen Suomessa syntynyt alpakka, huacaya - orhi, Speedy Gonzales, sekä kokovalkoinen, hienoa suri-villaa kantava emä, Bim-Ella. Näistä alkoi alpakkaperheen kasvatus ja nyt heitä on toistakymmentä upeaa yksilöä eli Helmiveneen alpakat.


Alpakoillamme on oma koti, alpakkatalli, jonka välittömässä läheisyydessä ovat laitumet. Talli on pihatto tyyppinen eli alpakkamme kulkevat tallista ulos ja sisään tuulensuojaisten muoviverhojen läpi kulkien, silloin kun haluavat. Talli antaa suojan sateelta sekä taittaa purevien tuulien niskan. Sisätiloissa myös talviajan pääravinto, heinä, pysyy kuivana. Talli on lämmittämätön. Vain vesipisteissä on lämpö jäätymisen estämiseksi.

Alpakoiden pääravinto on hyvälaatuinen heinä, jota on oltava aina saatavilla. Kesäaikaan tuore laitumen ruoho on parasta ravintoa, mutta alpakan elimistö kaipaa silloinkin hieman kuivaa heinää. Vesi on oltava puhdasta ja sitä on oltava jatkuvasti saatavilla. Lisäksi alpakat saavat kauraa ja herkkuhetkiin porkkananpalasia.


Alpakoiden hoitotoimiin kuuluvat kynsien lyhentäminen tarvittaessa ja tämä käy kätevästi sekatööreillä, sillä eläinten kynnet ovat pehmeät. Samalla on hyvä tutkia eläimen villaa ja ihoalueita sekä tarkkailla mahdollisia loisia. Lihaksisto on myös hyvä tunnustella sekä herkkä kaula. Näitä toimia tehdessä eläin myös tottuu käsittelyyn sekä tutkimistilanteeseen ja se on tärkeää, koska tällaista eläintä on helppo hoitaa esimerkiksi eläinlääkäriä tarvittaessa.

Eläinten tarkkailu kuuluu myös rutiinitoimiin, jossa seurataan eläinten normaalista poikkeavaa käytöstä mm. syömistä, juomista, hengittämistä, kävelyä ym. Myös alpakoiden vessapaikka on pidettävä siistinä ja jätökset poistettava aika ajoin. Joka kevät alpakoista keritään villat. Se käy nopeammin  kerintäkoneella tai hieman hitaammin saksilla.


Kuten huomaat, alpakat ovat helppohoitoisia lemmikkejä, joista on paljon iloa. Jos haluat tietää enemmän alpakoista tai olet kiinnostunut hankkimaan omia eläimiä, niin otathan yhteyttä.

lasse.gronroos@helmivene.fi tai 040 738 4822.

Tutustu myös Suomen alpakkayhdistyksen toimintaan.

 


Alpakat ovat  lemmikkejämme, jotka ovat osa kotiamme. Ne ovat mahtavia seurakavereita aivan kuten tutummat kissat ja koirat. Alpakat pitävät pihanurmen matalana ja me saamme maailman parasta luonnonlannoitetta puutarhakasveillemme. Eläimet ylläpitävät niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia ja voimmekin suositella alpakoita lemmikeiksi ihan jokaiselle eläinrakkaalle.


Eläimet elävöittävät koko pihapiiriä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta. Pääskyset, keltasirkut, västäräkit sekä muut siivekkäät ystävämme ovat jokavuotisia alpakkatallin alivuokralaisia, joiden puuhia on  mukava seurata myös alpakoiden mielestä. Niittykasvien lajivalikoima on runsastunut niin kasvien kuin eläintenkin osalta, ja se taas edesauttaa Suomen luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

https://plus.google.com/117436319153137227548/posts

B

Miten meille tuli alpakka?  

Kartta

in english

på svenska