Vikunja on Etelä-Amerikan kamelieläimistä kaikkein pienin, siroin ja elegantein. Sen turkki on kellertävän- tai punaruskean värinen, vatsa ja raajojen sisäpuolet ovat vaaleat. Kaulan alaosassa ja rinnassa on silkkiharjas. Vikunja on Perun kansallinen symbolieläin, joka on kuvattuna myös maan lipussa.


Lauma, ydinperhe koostuu uroksesta sekä noin kuudesta naaraasta sekä niiden poikasista. Perhesiteet ovat kiinteät ja reviiri merkitään lantakasoin. Ne laiduntavat Andien rinteillä n. 4000-5000 metrin korkeudessa ja syövät siellä kasvavaa ruohoa.


Vikunjan tuottamaa kuitua pidetään yhtenä maailman hienoimpana, kalleimpana ja harvinaisimpana. Yhdestä eläimestä saadaan materiaalia vain noin 150 g vuodessa ja vuosittainen kokonaistuotanto jääkin 2000 kiloon. Myös vikunjan vuota on arvokas. Harvinaisesta vikunjasta valmistetaan hienoja ylellisyyskankaita ja neuleita. Kuidun kansainvälinen lyhenne on WG. Vikunjan kuidun jalostaminen on käsityötä ja prosessi alkaa sillä, että kun raakavilla saapuu tehtaalle, niin ensin kuidun seasta poistetaan liian paksut karvat pinsettejä apuna käyttäen.


Vielä 1500 –luvulla Andien rinteillä oli miljoonia vikunjoja, mutta 1970 –luvun alussa enää 15 000.  Syynä romahdukseen oli laajamittainen metsästys sekä salametsästys arvokkaan turkin vuoksi. 
Nykyään vikunja on rauhoitettu. Ensimmäisen suojelualueen perusti Peru. Myöhemmin mukaan liittyivät myös Bolivia, Chile ja Argentiina perustaen omat suojelualueensa. Nykyisin suojelua on kolmella tasolla; suojelualuein, valistustyönä sekä vikunjatuotteiden kaupan – ja maahantuonnin kieltona. Vikunjojen siirtoistutukset ovat myös onnistuneet. Eläinten jalostaminen on kielletty.


Vikunjalla oli aikoinaan mahtavassa Inkavaltiossa niin arvokas asema, että vain johtava hallitsija, Inka, sai käyttää vikunjasta valmistettua uutta vaatetta. Jumalaista alkuperää oleva hallitsija ei voinut pukeutua kuten tavalliset ihmiset eikä hän myöskään voinut pukeutua samaan vaatteeseen kuin kerran.  Käytetty vaate poltettiin uhrilahjana tai hallitsija saattoi antaa vaatteen jollekin hallitsijaperheen jäsenelle, jotka myös olivat jumalaista alkuperää.  Inkavaltiossa tarvittiin siis vuoden jokaisena päivänä uusi vikunjasta valmistettu vaate, mutta Inkat pitivät huolen runsaiden vikunjalaumojen säilymisestä.


 
https://plus.google.com/117436319153137227548/posts

B

Vikunja

Kartta

in english

på svenska